Kadonneet kesäkuukaudet

Pistipä silmään, että tästä blogista puuttuu kaikki entryt heinä- ja elokuulta - keskeltä parasta veneilykautta! Tämä ei johdu tietenkään siitä, ettemme olisi merelle ehtineet. Päin vastoin! Emme ole kertaakaan malttaneet pysähtymään maissa päivittäksemme blogia.

Jos nyt totta puhutaan, niin olisihan siellä merellä enemmänkin voinut olla. Kaikenlaiset festarit sun muut riehumistilaisuudet ovat verottaneet suuren osan viikonlopuista. Allekirjoittaneen kesälomakin on tähän asti rajoittunut 48 tuntiin. Arki-illat sen sijaan ovat olleet kuumaa kamaa. Muutamassa tunnissa ehtii saaristossa aika kauas. Aamujen kauniista kalahetkistä puhumattakaan. Silti muutama suunniteltu reissu pidemmälle odottaa edelleen toteuttavaa miehistöä.

Kaikenlaista muutakin jännää on satamassa tapahtunut. Yksi oli katsastus ankkuripalloineen ja epäuskoisine katsastusmiehineen. Siitä voisi muuten jäsen Partanen kirjoittaa ihan oman lukunsa, jos välihetki moiseen löytyy.

Suomen kesä näyttäisi olevan näiltä osin ohi. Telakoituminen lähestyy vääjäämättä, vaikka periaatteessa ainakin viime talvena jäiden tulemattomuus sallisi hyvin ympärivuotisen meressä kellumisen. Siis veneelle, ei kuskeille. Luulenpa, että blogi jatkaa silti elämäänsä, edessä on nääs melkoinen remonttirupeama, kunhan uljaan laivan saa ensin pukeille rassattavaksi.